lauantai 23. huhtikuuta 2016

Piru paratiisissa

Olen monen monta kertaa ylistänyt Länsi-Helsingin läpi virtaavaa Mätäjokea.  On ollut mahtavaa seurata joen monipuolista vesilinnustoa ja kuunnella etenkin satakielten laulua.  Eilen kuitenkin löytyi koko alueen linnustoa vaaniva vaara: Minkki.

Joukko ihmisiä tuijotti Kannelmäenn leikkipuiston kohdalla olevalla sillalla veteen. Sanoivat, että tuolla on kärppä. Näin heti, että kärppä se ei ole. Kovin näytti turkiseläimeltä.  Kaunis kuin mikä.  Kuvasin sitä, mutta en saanut huippukuvia, koska se liikkui poispäin.  Kotona tajusin kuvia isolta ruudulta katsellessani, että minkki sen täytyy olla. 

Tringasta vahvistettiin, että minkkihän se on ja Lean mies  toimi toisena tunnistajana.  Soitin Staraan ja sieltä luvattiin järjestää loukuttaja paikalle.  Perjantai-iltapäivä ei tietenkään ole paras aika sellaisen järjestämiseen.  Paikallisessa fb-ryhmässä joku kertoi ihmetelleensä tuollaista otusta Pohjois-Haagan aseman luona.  Se oli siis jo liikkunut pari kilometriä.
Tämä nokikana hautoi jo tietämättä mitään minkistä.
Isokoskelot uivat hieman joenvartta pohjoiseen päin.
Haapanat haaveilevat joen mutkassa.

Tukkasotkia oli joen levennyksessä. Tämäkään sotkanaaras ei tiedä vielä vaarasta.
Liejukanat ovat pesineet joessa ainakin 2012 lähtien.  Nytkin niitä oli paikalla 2 pariskuntaa. Miten onnistuu pesintä, jos petoa ei saada kiinni?
Liejukanoja käyvät paikalliset asukkaat seuraamassa päivittäin. Näiden lintujen merkitys asukkaille on valtava.  Lintuja seurailevat nimenomaa tavalliset ihmiset eivätkä himobongarit. Kaikki yllä olevat kuvat otin eilen.  Paikka on liejukanojen kuvaamiseen jopa Suomenojan altaita parempi ja pitkiä objektiiveja kantavat siellä muutkin kuin minä.

Mätäjoki ei ole aina ollut tällainen hieno paikka linnuille.  Kaupunki muotoili 80- ja 90-lukujen taitteessa jokea tehden mutkaan pienen saaren linnuille.   Jokeen rakennettiin pohjapato juuri edellä mainitsemani sillan kohdalle pitämään joen vedenkorkeutta riittävänä linnuille ja kaloille.  Vuosien aikana joen kasvillisuus on muuttunut suotuisammaksi rantakanoille.  Kuivina kesinä jokeen on päästetty Päijännetunnelin vettä takaamaan linnuille elinmahdollisuudet.

Helsingin vanhoista ilmakuvista  http://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.237/24.873 näkyy, että joen mutka oli alunperin toisenlainen, valitse esim. 1988 näkymä.  Malminkartanon pellot tulivat aivan joen rantaan.  Kun tuohon aikaan ajelin pyörällä töihin, ihastelin kevätaamuisin leivojen laulua aluee läpi ajaessani. Nyt paikalla on nurmikkoa eivätkä kiurut enää viihdy ja viihdytä. Vastikkeeksi on saatu upeat vesilinnut.

8 kommenttia:

  1. Minä vihaan ja inhoan minkkejä! Meillää niitä saaressa oli välillä niin paljon, että hyppivät ihmisten veneisiin ja lapset juoksi kirkuen uimalaiturilta, kun minkit tuli sinne. No sanomattakin on selvää, ettei vesilintuja niiden petojen jälkeen ollut ja jänikset ne tappoi myös. Hienoja kuvia olet vesilinnuista saanut. Isokoskeloita oli tänään Vasikkasaaren rannaoillakin. Minulle tuo koko Mätäjoki on aika tuntematon. Ehkä johtuu ihan vaan nimestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun joen nimi on Mätäjokin, niin turistit pysyvät loitolla ja joki jää paikallisten yksinoikeudeksi :D Joki on todella hieno ja siinä on vaihtelevat maisemat: Peltoaukeita, satakielipusikoita, upeita koskia Pitäjänmäellä jne.

      Poista
  2. Toivottavasti minkki saadaan pian kiinni, ettei pesinnät häiriinny. Hienoja kuvia vesilinnuista.

    VastaaPoista
  3. Vau, onpas hieno lintusarja! Niin ja tietty tuo minkki!

    VastaaPoista
  4. Hienot kuvat. Minkki on kyllä peto, sehän syöpii munat ja pojat pesistä.

    VastaaPoista
  5. Täytyy kyllä seuraavalla eteläsuomen reissulla käydä myös mätäjoella . Kuulostaa houkuttelevalta . Täälläkin pitäisi paikkojen nimet muuttaa kamaliksi jotta turistit pysyisivät poissa. Mutta mökkejä vain rakennetaan kiihtyvää vauhtia ja linnuille ei tahdo riittää pesimärantoja.

    VastaaPoista
  6. Mukava huomata, että joku kirjoittaa Mätäjoen luonnosta! Ja kiitos tuosta ilmakuvalinkistä!

    VastaaPoista