torstai 7. huhtikuuta 2016

Aluset ja sukat

Ompelin varastoon uuden alussetin. Nyt käytin valkaisematonta puuvillakangasta ja ruskeaa puuvillalankaa.

Langassa on kaunis kiilto.  Se on vanhaa.  Ostin yli 10 vuotta sitten kirppikseltä hyvälaatuisia ruskeita Mercifil-puuvillalankoja 1000 m puolilla. Myyjä sanoi, että lanka on niin vanhaa, että ei sitä voi enää käyttää kuin harsimiseen.  Olin eri mieltä ja ostin kaikkia tarjolla olleita sävyjä.
Lanka toimii koneessani kuin enkeli.  Ei sitten ensimmäistäkään katkeilua tai muuta ongelmaa.  Ompeleihin tuli kaunis kiilto.   Aivan erinomaista lankaa.  Hyvä lanka ei muutu huonoksi vanhetessaan, mutta huono lanka ei muutu hyväksi vaikka kuinka rukoilisi.  Olen seuraillut eräitä ompelulankoja käsitteleviä ulkomaisia bloggauksia ja samaa nekin vakuuttavat.  Hyvälaatuinen ompelulanka kestää vuosien säilytyksessä hyvälaatuisena.  Vanhin rullani on nr 80 puuvillalankaa 1950-luvulta, jota käytän siksakin ompelemiseen. Ohuen langan ansiosta saumoista ei tule liian paksuja. Sekin toimii erinomaisesti aina vaan.

Toinen projekti vanhasta langasta on villasukat.  Nalle-lanka oli noin 10 vuotta vanhaa ja hyvin siitä sukat syntyivät.  Sain langan, koska langan väritys ei tyydyttänyt omistajaa.  En minäkään siitä hullaannu, mutta kotisukkien värtityksen kanssa ei ole niin nogo nuukaa.
Tilkkutyökurssi päättyi
tältä keväältä. Kovin aikaiselta tuntui.  Työväenopisto on lakkauttamassa Ogelin toimipisteen.  Syksyn kurssin pitopaikka tullee vaihtumaan kesken kurssin ja mahdollisesti sellaiseksi, että siellä ei ole ompelukoneita.  Vaikuttaa taas päätökseltä, joka tehdään vain sen takia että "johtajien täytyy osoittaa pystyvänsä tekemään vaikeitakin päätöksiä".  Muuta syytä ei ole tullut esille.

Lintukevät jatkuu
Käväisin lauantaina Espoossa Suomenojan lintulammikoilla.  Siellä oli sadoittain naurulokkeja.  Vesilinnut olivat vielä vähissä, mutta harmaasorsapariskunta näkyi.
Nokikana tuppasi samaan kuvaan ja korsikin osui linssin eteen, kun seurailin sorsia kameralla.   Punasotkia näkyi monta, mutta pysyttelivät turhan etäällä.
Naurulokit ovat lintualtaiden armeija ja niitä nousi sadoittain ilmaan, kun potentiaalinen uhka (=sääksi) lähestyi altaita.
Naurulokkien kirkuna on helpompaa kestää, kun tiedostaa että ne suojaavat lintuharvinaisuuksia petolinnuilta.

7 kommenttia:

  1. Se on totta, että hyvänlaatuinen lanka säilyy hyvin, kun sitä säilytetään hyvin. Minullakin on vanhoja ompelulankoja ja ovat vielä hyvin käyttökelpoista. Kauniit aluset.

    VastaaPoista
  2. Täälläkin ommellaan vanhoilla, perityillä langoilla, ja hyvin toimii. Kansalais/työväenopistoissa on kyllä välillä mielenkiintoinen ohjelmapolitiikka.

    VastaaPoista
  3. Oletpas ollut ahkera - kaunista jälkeä!

    Suomenojan altailla on minunkin aikomukseni käydä lähiaikoina... :-)

    VastaaPoista
  4. Kauniit aluset jälleen! Lahjoja on hyvä olla jemmassa. Vai lopettaa Ogeli, harmillista, se oli ihan mukava kurssipaikka!

    VastaaPoista
  5. Nuo aluset oli sen verran kookkaampia, että niitä voisi käyttää lautasten väliliinoina. Sille olisi varmasti joku viisas nimi, mutta eipä nyt ole tiedossa. Hienoissa kattauksissa kahden lautasen välissä on kateliina tai joku, niin lautaset ei hankaa toisiaan vastaan. Tuollaisia minunkin pitäisi tehdä ja sitten niitä hienoja kattauksia tietysti. Ogeli on ikävä juttu, mutta uskon, että asiaan löytyy hyvä ratkaisu.

    VastaaPoista
  6. Kivoja on nuo aluset. Onkohan Janomeen taatavissa tuollaista harppia. Täytyy selvittää asiaa. Lintuja on nyt niin paljon liikkeellä. Järripeippo piipahtiu meidän lintulaudalla, mistä onkin tullut ympärivuotinen syöntipaikka.

    VastaaPoista
  7. Kaunis alussetti jälleen ja hyvät sukat tuli vaikka lanka ei kovasti miellyttänyt. Vaasan Opistolla myös muutto edessä, saa nähdä minkälaiset tilat on tarjolla syksyllä

    VastaaPoista