sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Onnistunut kokeilu

Uuden tekniikan kokeileminen on aivan ihanaa.  Ensimmäisestä applipiecing-kokeilustani ei tullut aivan täydellistä lopputulosta.  Tärkeintä on kuitenkin oppi ja ymmärrys siitä, mikä ei mennyt ihan nappiin.


Leikkasin freezerpaperirullasta sen levyyden mittaisen  pätkän ja tuloksena oli 45 cm x 45 cm kokoinen paperiarkki, johon piirsin taivutettavan viivottimen avulla loivia kaaria.  Ensimmäisen kosketuksen uuteen tekniikkaan kannattaa tapahtua yksinkertaisen mallin avulla, joten hylkäsin ajatuksen tehdä variskuvasta malli tähänkin tekniikkaan (ks. 9 varista juttujani). 

Kankaiksi valitsin yksivärisiä kankaita.  Osa on lakanakankaita ja osa muita laatuja.  Värisuunnittelussa valitsin mieleisiäni värejä, jotka vierekkäin aseteltuna selvästi erosivat toisistaan.

Leikkasin irti kaksi ensimmäistä kaavapalaa ja silitin kankaille. Läpivärjätyissä kankaissa ei ole oikeaa eikä nurjaa puolta, mutta painokankaita käytettäessä kaava silitetään kankaan nurjalle puolelle.  Freezer-paperin kiiltävä puoli tarttuu kankaaseen kevyesti silitettäessä ja se on helppo poistaa myöhemmässä vaiheessa.

Ensimmäinen virhe
Olin merkinnyt ohjeen mukaiset kohdistusmerkit kaavoihin, mutta silti yhdistin ensimmäiset palat väärin, koska  paloissa oli kaksi hyvin samankokoista sivua ja kohdistusmerkit olivat tulleet samalle etäisyydelle toisistaan parilla sivulla.  Huomattuani virheen lisäsin muiden palojen kohdistusmerkkeihin kirjaintunnukset eli kohdistusmerkin A tulee osua toiseen kohdistusmerkki A:han.

Näkymättömällä langalla tehdyn ompeleen purkaminen ei ole ihan helppo juttu. Näkymätön lanka = läpinäkyvää monofilamentia eli ohuen ohutta siimaa.

Toinen virhe
Kohdistusmerkeistä huolimatta palat eivät osuneet aivan millilleen.  Syynä oli se, että en käyttänyt liimaa pitämässä paloja paikoillaan, vaan luotin kätösiini.  Liimapuikko oli loppunut joulukorttien askartelussa enkä viitsinyt lähteä kauppaan sellaista hankkimaan huomatessani asian.

Mihin tärkkiä tarvittiin
Käytin tässä kokeilussa muovipullossa olevaa tärkkiä (ks. edellinen postaus).  Sumutin sitä pieneen astiaan ja kastoin vesiväripensselin tärkkiin ja sivelin sillä käännettävät saumanvarat.  Sitten silitin tärkin melkein kuivaksi ja käänsin saumanvaran kaavan reunaa pitkin nurjalle puolelle ja silitin uudelleen ihan tiukaksi. Tarkoituksena oli saada erittäin siisti käänne oikealta puolelta ompelua varten.  Tämä tekniikka on eräänlainen applikointitekniikka, jossa saumanvarat käännetään palan alle ja pala ommellaan päälipuolelta toiseen kiinni. Palat vain ovat suurempia.  Päältä ompeleminen tehdään monofilamentilla. 

Miten eteenpäin
Katsomassani videossa ei selvästi kerrota kaikkea, joten itse täytyy kokeilla ja sehän sopii.  Siksakommel on tarttunut kaavoihin, mutta uskon kaavojen irtoavan helposti.  Tämän tuotoksen ajattelen käyttää tikkaamisen verryttelyyn.

Mihin tekniikkaa voi käyttää
Kyseessä on taidetilkkutöihin kehitetty tekniikka.  Tätä ei saa käyttää esimerkiksi lasten peittoihin, koska ompeleminen tapahtuu monofilamentilla.  Vauvan suuhun joutuessaan tuo näkymätön ja suussa sulamaton lanka voi olla hyvn vaarallinen. 

Kamera-asiaa
Syy, miksi en enää saa siirretyksi kuvia kamerasta tietokoneelleni USB-johdon avulla on siinä, että päivitin käyttöjärjestelmästä uuden El Capitan version ja Adobe ei ole tehnyt vanhaan Bridge ohjelmaan uutta ajuria.   Löysin paljon postauksia asiasta ja laitoin Applen support-sivulle kysymyksen.  Sieltä sain kaksi vastausta alle tunnissa.  Jälkimmäinen ehdotti Lightroomin hankintaa. Täytynee kokeilla sitä, sillä johdon avulla kuvien siirtäminen on paljon mukavampaa kuin kortin irrottaminen ja laittaminen kortinlukijaan.
Eilen löysin isokoskeloparven Munkkiniemen venevalkamasta.  Jokohan kohta pakkanen pakottaa nuo viivyttelijät lentämään etelämmäksi. Laajalahden puolella meri oli jo kokonaan jäässä.  Nytkin sataa lunta ja on reilusti pakkasta, avoin vesi käy ahtaammaksi.

9 kommenttia:

  1. Toisilla nuo kokeilut onnistuu;)

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen kokeilu! Tikkauksen jälkeen siitä varmaan syntyy kaunisvärinen pussukka. Kaivarissa noita isokoskeloita oli 6 kpl ja kaikki herroja. Siellä ne voi käydä salaa lämmittelemässä Uunisaaren kylpytynnyrissä.

    VastaaPoista
  3. Hienon näköinen kerrassaan! Ja voi että pääsit näkemään iso koskeloita (olen kade =D). Itse käytän Lightroomia ja tykkään siitä todella. Se on hieman erilainen ohjelma kuin muut Adoben mutta kun pääsee sen sielun elämään kiinni niin se on ihana.

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoisen näköinen blokki! En ollut uskoa silmiäni. Yksiväriset kankaat vielä korostavat muotoja.
    Odotan jännityksellä, mitä näistä kokeiluista syntyy.

    VastaaPoista
  5. Ensin ajattelin, että mihin tärkkiä tarvitaan, mutta kiitos selvityksestä, tämä oli uutta. Mielenkiintoista kokeilua!

    VastaaPoista
  6. Kiintoisa tekniikka, mukavan näköistä pintaa tulee!

    VastaaPoista
  7. Kaunis blokki! Tekniikka vaikuttaa haastavalta..

    VastaaPoista
  8. Jännittävää kokeilua!
    Voi taivutettava viivotin - sitä käytettiin silloin kun piti vielä piirtää itse mm-paperille korrelaatiokuvia :)

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen kokeilu. Ja kiva kun kerroit miten tehdään, oli tosiaankin mielenkiintoista. Ja lopputulos erittäin nätti.

    VastaaPoista