Neuliaisten näyttelyssä

Hurautin tänään E.E:n kanssa Järvenpäähän katsomaan Neuliaisten "Kuule metsää"-näyttelyä. Näyttely on Järvenpää-talossa, joka on radan itäpuolella kaupungintalon vieressä.  Näyttely on aulassa ja sinne on helppo päästä.
Pidimme kovasti näkemästämme. 

Raija Manninen "Puuta heinää" ja "Paratiisilinnut"

Neuliaiset-kilta nimittää töitä tekstiilitöiksi.  Osassa niistä oli käytetty tilkkutyötekniikoita, mutta vähemmistössä.  Samasta teemasta työstetyt työt muodostivat hyvän juonellisen näyttelyn, mutta eivät olleet toisintoja samasta mallista.  Luovuuden oli annettu kukkia valtoimenaan.

Tuija Oravainen "Kuule metsää - syksy puhuu"

Maarit Lukin "Metsän pesupäivä"

Työt oli ripustettu ammattitaidolla ja kunkin työn luona oli nimilappu, josta kävi ilmi työn nimi ja tekijän nimi, sekä valmistusmisvuosi.  Työt olivat vaihtelevan kokoisia, mutta mittoja ei ollut nimilapuissa enkä käynyt mittaamaan. Lukijan on siis itse hipsittävä näyttelyyn päästäkseen selville mitoista.  Kannattaa mennä, vaikka mitat eivät kiinnostaisi. Näyttely on avoinna 19.12.2015 asti.

Palasimme Stadiin ajamalla Tuusulan Rantatien kautta ja ihastelemalle upeita taloja.

Valkoista satiinia
Oman NYB8 -työni kohdalla on selvää hitautta.  Kun Marlelta saamani valkoinen satiini poikkesi käyttämästäni vähän turhan paljon, niin kävin taas kerran ostamassa valkoista kangasta.  Ostin Ikeasta valkoisen satiinilakanan.  Mukanani oli loppupala työhöni käyttämästä kankaasta. Vertailin sen sävyä mallilakanaan.  Valmis lakana oli kuitenkin pakattuna muovin alle, joten ihan varma en ollut.

Kotona sitten tein työtä säästääkseni emätyhmyyden.  Olen aina pessyt tilkkutyökankaat muusta pyykistä erillään.  Nyt laitoin samaan koneelliseen muuta pyykkiä, hyvin vaaleita tosin.  Ja vastaostamani valkoinen satiinilakana oli pesemisen jälkeen vaaleanpunainen - aivan vaaleasti - mutta näkyvästi kuitenkin.  Työn säästämisestä seurasi, että pesin lakanan uudelleen Klorit-valkaisupesussa.  Lakana oli edelleen vaaleanpunainen ko. käsittelyn jälkeen.  Tänään laitoin lakanan värinpoistoainekylpyyn (Beckmann - Värjäytymien poistaja Käsinliotuksen).   Värinpoistokylvyn jälkeen pesin lakanan pikapesulla pesukoneessa.   Työn säästämisestä kertyi siis kolme ylimääräistä pesukäsittelyä.

Jännittävää nähdä, miltä lakana näyttää kuivuttuaan ja onko se sittenkään saman paksuinen kuin käyttämäni kangas.

Kun laitoin lakanaa värinpoistoainekylpyyn, niin huomasin, että ko. valkoiseeen lakanaan ei saisi pesuohjeen mukaan käyttää valkaisuainetta.  No sitähän tuli käytetyksi kaksikin eri kertaa.  Mitäköhän lakanalle tapahtuu, vai oliko taas kerran tehtaalla laitettu valkoiseen tekstiiliin pesuohje, joka ei siihen kuuluisi, pesulämpötilakin saisi näköjään olla vain 60°.  Lisäksi ihmettelen kovasti pesuohjelipukkeen kahisevuutta.  Minä ainakaan en pysty nukkumaan, jos vuodevaatteiden pesuohjeet kahisevat.  Tällä tapauksessa lipuke päätyy roskikseen, koska leikkaan lakanan tilkuiksi.