perjantai 4. syyskuuta 2015

Mitä tehdä kulahtaneelle tilkkupeitolle?

Kaikki, mitä käytetään kuluu. Niinpä ensimmäinen tilkkupeittoni oli vuosien saatossa haalistunut, yksi sauma ratkennut parikymmenen sentin matkalta ja tikkaukset kuluneet.  Sitä oli viimeksi käytetty parveketuolin pehmusteena ja muutenkin huolettomasti.  Viimevuodet se vietti kaapin ylähyllyllä.
Puuskassa hankkiutua siitä eroon, kysyin tyttäreltäni, että voinhan heittää sen pois.  Vastaus oli, että hän voisi käyttää sitä piknikpeitteenä.  Kelpasi minulle, silloinhan sitä ei tarvitsisi korjata eikä pestä. 

No, eihän asiat sitten menneetkään niin.  Hän halusikin peiton sisäkäyttöön, mutta pestynä ja paikattuna.  Siispä pesin sen ja korjasin ratkenneen sauman.  Tikkauksille en tehnyt mitään.  Peiton tikkaukset kuuluvat kategoriaan "kaikki käsitikkaukset eivät ole hienoja tai arvokkaita".  Käsintikkaus on ollut minulle tästä ensimmäisestä peitosta lähtien pelkkää tuskaa ja siitä johtuen jälki surkeaa.   Peitto on myös osittain konetikattu suorin ompelein, joten se pysyy ryhdissä.

Opetus: Jos aiot hankkiutua jostain isosta tavarasta eroon, niin älä hiisku mitään jälkeläisille.   Hävitä se vähin äänin.

Kankaat ovat 90-luvun alun kankaita.  Aika kivat olen onnistunut tähän haalimaan, kaapissa on paljon kamalampia samalta aikakaudelta.  Tavoitteena oli ommella tilkkupeitto, josta näkyy että se on tilkkupeitto, mutta pitää kankaiden kontrasti pehmeänä.  Kuten niin moni muukin, aloitin tietysti parisängyn peitolla. 

Tuohon aikaan en tiennyt mitään reunakanttien hienouksista. Tässä peitossa olen kääntänyt taustakankaan työn päälle. Ihan toimiva ratkaisu, vaikka ei tilkkutyökilpailulaatua. 

7 kommenttia:

  1. Minulla on yhä ensimmäinen peitto käytössä mökillä. Torkkupeitot on kiertäneet piknikkien kautta koiralle. Sinun peitto sai vielä uuden elämän ja hyvä niin.

    VastaaPoista
  2. Siinäpä mietittävää ja itselläni on myös ensimmäinen peittoni korjausta odottamassa, ja mietin myös miten sen korjaisin:)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa että ensimmäinen peittosi sai uuden "elämän" picnic peittona =). Selvästikkin sillä on merkitystä myös tyttärellesi, kun hän ei siitä halunut vielä luopua. Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Onneksi kerroit tyttärellesi. Kaunis ja rauhallinen peitto, pikkuvirheet ei kuvassa näy :)
    Minullakin yksi alkupään peitteistä odottaa paikkausta. Siinä on iso auringonkukka ja paikkaukssin applikoin parin reiän päälle samaa kuviota pieninä kukkina.

    VastaaPoista
  5. Hienoa, kun peitto sai vielä lisäaikaa käytössä. Kiva katsoa välillä vanhempiakin töitä ja mistä on itse aloittanut.

    VastaaPoista
  6. Hyvä että tytär halusi peiton. ole vain onnellinen. Nykyäänhän nuoremmalle sukupolvelle ei tahdo kelvata mikään arvokaskaan, mikä on vanhempi kuin viisi vuotta.

    VastaaPoista
  7. Kauniit, pehmeät värit. Ja kiva, että peiton elo jatkuu.

    VastaaPoista