sunnuntai 23. elokuuta 2015

Palanen pellavaa

muuntui kuuden mukin/lasin alusen setiksi.  Palanen on ollut kaapissa pitkään, todennäköisesti 1980-luvulta asti,  ja olen ihmetellyt, mitä siitä tekisin. Nyt asia ratkesi ja pala riitti juuri mukavasti alustojen tarpeisiin.  Alustojen halkaisija on 15 cm, mutta leikkasin 20 x 20 cm palat.  Työskentelyssä on hyvä olla vähän väljyyttä.
Yritin tehdä klassisen näköiset ja niinpä ompelin valkoiselle pellavalle beigellä langalla.   Kun juomalasin asettaa alustan päällle, näkyvät ompeleinen uloimmat kierrokset.

Ja sitten vielä yksi satsi vähän samaan tyyliin.  Beigelle kankaalle luonnonvalkoisella langalla.
Luonnonvalkoinen lanka häviää kuvassa beigeen taustaan, mutta kyllä ompeleet läheltä (käsivarren etäisyydeltä) katsottuna näkyvät erinomaisesti.

Muutama niksi
  • Tarvitset ompelukoneeseen lisälaitteen nimeltä ympyräharppi
  • Ensimmäisellä kierroksella nosta alalanka työn päälle, niin se ei sotkeennu työn alla
  • Aloita kierros suoralla ompeleella ja ompele päättelyommel. Sen jälkeen aseta kuvio-ommel ja jatka ompelemista sillä
  • Kierroksen lopun lähestyessä ompele mahdollisimman lähelle alkupäätä, tai vähän sen päälle, aseta ompeleeksi suora ommel ja ompele päättelyommel. 
  • Alalankaa ei kannata katkaista kerrosten välissä.  Siisti se taustalta vasta, kun olet irrottanut työn koneesta
  • Vuorottele tiheitä ja harvempia ompeleita, niin työ ei ala löpyttämään
  • Käytä alalankana samaa lankaa kuin ylälankana, niin työn tausta kestää katseita
  • Varaa riittävästi lankaa.  Koristeompeleet kuluttavat paljon sitä.  Jokaisessa setissä sain täyttää alalangan puolan kahteen kertaan. 
  • Käytä päällis- ja taustakankaan välissä silittämällä kiinnitettävää tukikangasta. 
  • Piikistä johtuva reikä katoaa kynnellä painamalla ja silittämällä kosteana
 Pitkäkorva
Illan hämärtyessä tulevat kanit esiin koloistaan takapihallamme. Eilisellä otuksella oli kuitenkin huomiota herättävän pitkät korvat ja se oli reilusti isompi kuin citykanit.   Mukavaa nähdä rusakko vaihteeksi.

Kiiltävä lintu
Tänäänkin näin parven pyrähtelevän, mutta olivat tapansa mukaan niin vilkkaita että lähikuvia en saanut.  Tämä on viikonvarrelta ja esiintyi harvinaisen rauhallisesti.  Pää kiiltää upeasti ja helmet hohtavat muussa puvussa.  Veijari ei ole mikään eksoottinen otus - vaan kottarainen syyspuvussaan.

tiistai 18. elokuuta 2015

Elokuiset piparialustat

Nyt tein tavallista nopeamman ompeluprojektin.   On hyvin meditatiivista istua ompelukoneen ääressä ja katsoa kun se ompelee kuvio-ompeleita ympyröiksi.  Puoli tuntia menee aina yhden alusen ompelemiseen, konetta ei kannata ajaa ihan huippunopeudella ja ompeleen saavuttaessa aloituskohdan täytyy aina hidastaa ja vaihtaa tikkiä ja tehdä päättelyommel.
Kangas on hyvin vaaleaa beigeä no name -puuvillaa.  Lankana on tummanruskea puuvillalanka, sama lanka sekä ylä- että alalankana.  Taustapuolesta tulee siistimpi, kun ala- ja ylälanka eivät erotu toisistaan.  Piparialusta siksi, että reuna on piparireunan muotoinen.

Sen verran leppoisaa hommaa, että taidan pyöräyttää toisenkin setin.

Lintuja olen käynyt tarkkailemassa kolmessa vakiopaikassani. Liejukanoista alkaa olla yhden kirjan verran kivoja kuvia.  Harmaahaikaroista ei ihan niin paljon.  Lintutornista palatessa on hauskaa tutkia ottamani kuvat  ja selvittää, mitä kaikkia lintuja olenkaan nähnyt.   Yleensä aina on yllätyksiä.  En useinkaan viitsi kantaa kiikaria mukanani, kun kameran objektiivi on niin painava.  Eli näen vasta kotona pienimmät linnut.

Tamminiemen edustalla uiskentelee kyhmyjoutsenperhe.  Yksi poikasista on valkoinen jo nyt, kun kolme muuta ovat rusehtavan harmaita.

maanantai 10. elokuuta 2015

Mikä voisi mennä pieleen?

Täynnä itseluottamusta ja satavarmana, että NYB8-blokin valkoisen kankaan vaihtaminen suosikkikankaaseeni eli ohueen valkoiseen puuvillasatiiniin ja ompelulangan vaihtaminen ohueen no 60 polyesterilankaan ja neulan vaihtaminen ohueksi no 70 neulaksi tuottaisi saumanvarat, jotka eivät pömpöttäisi.

Joo - eivät saumanvarat nyt pömpötäkään, mutta muuten sain aikaan fiaskon.
Irrottaessani paperia sakarakaaren taustalta irtosi ompelulankakin.  Kohtaa ei voi ommella uudelleen, päälle ommeltu sauma estää sen.  No, mikä on pahinta, mitä tässä hommassa voi sattua - sehän on tietysti se, että blokki epäonnistuu tavalla tai toisella.  Ei henkilövahinkoja eikä suuren suuria omaisuusvahinkojakaan.   Tuohon blokkiin olin leikannut valkoiset palat muista projekteista jääneistä tilkuista.  Suosikkikankaani pienetkin palat olen säilönyt minigrip-pussiin ja toistaiseksi on mistä ottaa tarvitsematta leikata metritavarasta.

Tästä seuraa nyt pieni viivytys, mutta enhän saa yleensäkään mitään kovin nopeasti valmiiksi.  Vähän naurattaa, kun olin niin varma onnistumisestani.

Nyt haaveilen Aurifilin no 50 puuvillalangasta ompeluun.  Kokeilen myös josko  onnistuisin freezer paperisella kaavalla ommellen taitoksen vierestä, enkä paperin läpi viivaa pitkin.  Tulostan mallin erimerkkiselle freezer paperille kuin Iloisen peiton tekemiseen kokeilemani, joka irtoili työstä ompelun aikana.

Olenko maininnut, että leikkaan sakaroiden kankaat sopivan kokoisiksi tilkuiksi? Se helpottaa ompelemista eikä ole vaarana, että tilkku osoittautuisi alimittaiseksi.

Keskittymällä nyt sakaroiden tekoon voin lykätä päätöstä L-kaarien leveydestä tuonnemmaksi.  Blokin uloin kaari ommellaan kahdesta ällää muistuttavasta tilkusta.  Sakarakaaren ja ulkokaaren mittojen suhde vaikuttaa tietysti kokonaisvaikutelmaan.

Millaiset L-kaaret ja keskipalat
Koska kamera oli valmiina, kokeilin samalla, millaisen vaikutelman tuovat valkoiset ja millaisen värilliset kaaripalat.
Beiget ulkokaaret eivät taida olla tätä peittoa varten. Valkoinen sopii sisustukseen paremmin.


Keskipalat voisivat varmaan olla saman värisiä kuin sakarat, mutta vielä ei ollut oikea aika leikata niitä. 

Kangasvaihtoehtoja
Kaivoin kaapista kaikki (tai ainakin luulen niin) tähän värimaailmaan vähänkin sopivat kankaat ja pesin ne. En koskaan pese turhan takia kankaitani.  Kiersin kankaat viivottimen ympärille ja taitoin siisteiksi pinoiksi.  Koska tässä tekniikassa kankaan tulee olla vastasilitetty, silitän kankaat sitä mukaa, kun leikkaan niistä kaitaleita.  Hyvälaatuisista kankaista pesurypyt siliävät mukavasti viivottimelle kiertäessä.
Näillä kankailla olisi tarkoitus lähteä liikkeelle.   Ensin kuitenkin työhön pääsevät valkoinen satiini ja keskimmäisen pinon kankaat.  Työn edetessä voin sitten lisätä muita, jos työ näyttää niitä kaipaavan.
Nämä saivat nyt palata takaisin kaappin kätköihin odottamaan jotain toista projektia.

torstai 6. elokuuta 2015

Haasteita ja haasteita

Pidän nykyään haastavista tilkkutöistä kuten NYB-blokkien ompelusta paperiompeluna, vapaasta konetikkauksesta ja vapaasta konekirjonnasta.  Niissä on haastetta riittävästi.  Yrittäessäni kesällä 2012 tehdä ensimmäisenä paperiompelutyönäni omasta variksen valokuvasta paperiompelumallin, osoittautui haaste liian vaikeaksi.
Tänään tämä paperiompeluhaaste osoitti mieltään minulle.  Materiaalivalintoihini täytyy tehdä muutos.  Valkoisen kankaan tulee olla ohuemmasta langasta kudottua ja ompelulangan tulee olla ohuempaa ja neulankin tulee olla mieluummin no 70 kuin 90.  Noin tiheässä olevat sakarat eivät onnistu liian paksuilla materiaaleilla.

Periaatteessa homma on ihan yksinkertaista.  Eihän 10 cm pätkän ompeleminen viivaa pitkin voi olla haastavaa.  Kun kangas on kaksinkertainen ja sakaroiden päissä kolminkertainen, tulee vaikeusastetta saada kärjistä terävät.

Arvatkaapas, mistä sain väri-inspiraation tähän blokkikokeiluun.
No, eilen lintutornilla käydessäni kuului taivaalta ensin todella kovaa töötötystä ja sitten pienempi laulujoutsen laskeutui ja toinen tuli esille kaislikon suojasta.  Valkoista, keltaista ja terävä nokka.  Siitäpä mallia kerrakseen.  Nämä joutsenet asustelevat Laajalahdella Espoon puolella, siis melkein Helsingissä.

Blogihaasteita 
on tänään tullut kaksin kappalein.  Kohtelen niitä tasavertaisesti aiempien haasteiden kanssa.  En jatka, enkä vastaa kysymyksiin.  Mielelläni kuitenkin haastaisin noiden haasteiden alkuperäiset kehittäjät haastatteluun.  Haluaisin niin kovasti tietää, mikä on motivoinut tekemään tuollaisia juttuja.  Pyydän, että minulle ei enää ketjukirjemäisiä haasteita lähetettäisi.  IT-ammattilaisena pidä niitä vain tietoturvarasitteina/uhkina ja ketjukirjekiintiöni tuli täyteen jo lukioiässä.