sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Lisää NYB-blokkeja

On aina ihana tunne, kun joku uusi tekniikka alkaa sujua rutiinilla. Näiden NYB-blokkien tekemiseen olen nyt sen verran rutinoitunut, että olisi kiva ottaa joku toinen variaatio NYB:stä työn alle.
Blokkien väripaljous on minulle vähän liikaa, niinpä aloin luonnostella tikkausmallia ompelukoneen uutta huppua varten.  Etupuolen malliksi kaavailen variaatiota pienestä tikkaamastani liinasta. Taustan suunnitelma ei oikein miellytä, joten taidan tikata sen samalla mallilla kuin etupuolen.  Yläpuoli ja päädyt ovat vielä piirtämättä.  Vanhan hupun ompeli aikoinaan tikkausharjoituksistani ja tikkaustaitoni ovat niistä ajoista kehittyneet paljon.  Nyt yritän tehdä kauniin, pelkkä käytännöllisyys ei tällä kertaa riitä. Uskoisin, että hupusta on jo jotain julkaistavaksi kelpaavaa lähipäivinä.

Materiaalieni mitat sattuvat hauskasti kohdalleen. Vanhan hupun leveys on 46 cm ja freezer-paperirullan leveys on 45,7 cm eli käy hyvin sellaisenaan suunnitteluun.  Kangaspalani on 51 cm pitkä eli kangasta jää pari senttiä tikkausalueen molemmille puolilla.  Kankaan leveys on 112 cm.  Kun leikkaan siitä hupun ja päätypalat, ei sitä jää yhtään kangasta yli.  Kankaani on valkopohjaista ja siinä on pienen pienet valkoisest painokuviot, joten suunnalla ei ole merkitystä.

Vesilintuja
Tein tänään hyvän ystäväni kanssa tutkimusmatkan Espooseen Suomenojan lintualtaalle.  Ystäväni asuu noin 2 kilometrin päässä altaasta eikä ollut koskaan käynyt siellä :D  Paikka on maineensa veroinen lintukohteena.   Luontopolku kulkee parin metrin päässä rannasta ja polulta näkee hienosti veteen. Lisäksi siellä on pari lintutornia ja jokunen töyräs. joista on hyvä näköala.
Nokikanan poikasen pään väritys on aika uskomaton.  Ilmeisesti emot löytävät poikasensa ruovikosta värityksen ansiosta. Kuvassa poikanen on emon kyljen vieressä.
Nokikana näyttää aina hymyilevältä.
Punasotkia en ollut ennen nähnyt. Kuvassa kaksi urosta.
Harmaasorsauros näyttää aikalailla tavalliselta sinisorsanaaraalta, mutta nokan väritys ja sinisen siipipeilin puuttuminen kertovat kyseessä olevan harmaasorsa.
Lapasorsakoiras on aika värikäs ilmestys. 

9 kommenttia:

  1. Aikas räväköitä nuo "kompassit" täytyy myöntää, tyynyiksikö aiot jalostaa ne?
    Hienoja lintukuvia olet ottanut, söpö tuo nokikanan poikanen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä malli on todellakin New York beauty. Komapssissakin on vaaralliselta näyttäviä piikkejä ja se on aina neljällä jaollinen. Neljä pääilmansuuntaa ja neljä väli-ilmansuntaa. Näistä blokeistani voi rakentaa 'juoponpolun', jolloin vaikutelma muuttuu täysin.

      Poista
  2. Vitsit kun tulisi hieno peitto noista kompasseista, alkoi heti raksuttamaan...ehkä nappaan ideasi "tee tämä" jonoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompassi-mallissa on aina neljä ilmansuuntaa ja väli-ilmansuunnat. Tämä malli on New Yokf beauty vapaudenpatsaan piikkisen kruunun mukaan.

      Poista
  3. Kompassi on kyllä kiva malli, mutta en uskalla vielä kokeilla, näyttää niin vaikealta, täytyy harjoitella vielä muita malleja, nämä ovat hauskan värikkäitä.
    Hienoja lintukuvia taas:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ole kompassimalli. Kompassimalli löytyy aiemmasta postauksestani http://kvilttaaja.blogspot.fi/2013/04/luulen-alkavani-ymmartaa.html

      Poista
  4. Kiitos kommentistasi blogissani! Täältä pesee takaisin ;-)

    Ensinnäkin lintukuvasi ovat hienoja! Ja lintutietämyksesi selvästikin parempi kuin minulla.

    Toiseksi kyselit kuvauskalustostani. Tällä hetkellä kuvaan pääsääntöisesti syntymäpäivälahjaksi toivomallani Canon EOS 7 D mark II:llä. Vielä tammikuussa kuvasin käytetyllä Canon EOS 1 D mark III:lla.

    Lintukuvauksesta kiinnostuin vuosi sitten keväällä, kun ostin niin ikään käytetyn hyvälaatuisen objektiivin: Canon EF 100-400mm f\4.5-5.6 L IS USM. Aikaisemmalla Canonin 70-300mm perusputkella lintukuvia ei otettu - ainakaan kaukaa ja näytille asti. Nykyisen objektiivin laadun näkee nopeasti, kun kuvat suurentaa 1:1 kokoon.

    Viime syksynä vaihdoin myös kuvienkäsittelyohjelman ilmaisohjelmasta Lightroomiin. Siinä tapahtui kuvien laadussa myös melkoinen harppaus. Kuvaan raakakuvia ja Lightroom käsittelee niiden värejä ja valkotasapainoa niin paljon paremmin, että monet ennen puhkipalaneelta näyttäneet kuvat avautuivatkin kauniina ja terävinä.

    Valokuvaus on ikävän paljon myös välineurheilua. Kuvistasi päätellen huippukalustolla (ymmärsin, ettei sinulla nyt vielä ole sellaista) voisit tehdä vaikka mitä!

    VastaaPoista
  5. Ehkä sinä pikkuhiljaa teet noita NYB:jä peiton verran ja näet sen alla päivänokosia vedellessä hyvin värikkäitä unia. Hienoja lintukuvia. Tuo pikkuinen on aika koomisen näköinen, ehkä hieman räjähtäneen oloinen.

    VastaaPoista
  6. Minusta nuo blokit ovat kivan värikkäitä, iloisia. Tulee joteskin itämainen tunnelma mieleen. Todella onnistuneita lintukuvia sinulla.

    VastaaPoista