torstai 16. huhtikuuta 2015

Heikolla jäällä

Päivällä tuntui siltä, että olen joutunut heikolle jäälle. Jää pettikin pari kertaan, mutta selvisin.  Etsin fiksua tapaa jatkojalostaa lintukuviani.  Valitsin koekappaleeksi kirjomani sinitiaisen.  Lopputulos on aika ok, mutta vaikeuksia oli.  Kun tekee tekniikalla, johon ei ole mitään ohjetta, niin ongelmia tulee vastaan. 
Kylläpä valkoisesta kankaasta tulee kovin harmaa, kun kuvaa sivuvalossa tikkausten korostamiseksi.  Sinitiaisessa ei ole tikkauksia ja siksi se pullistelee söpösti ympäröivien tikkausten paineessa.

Silitin sinitiasitilkun ja jatkoin samalla valkoisella kankaalla. Kirjominen kutistaa pohjakangasta ja tipujen ympärille muodostuu ryppyjä.  Laineilevan kankaan yhdistäminen muihin on haasteellista. Venytystä ja silitysrautaa ja lisää venytystä ja lisää silittämistä, se auttoi.

Suunnittelin tikkausmallin freezer paperille. Piirsin ensin läpi tipun ääriviivat ja sitten neliökehykset sen ympärille ja sitten ympyräkehykset ja lopuksi koko työn rajat.  Vahvistin lyijykynäpiirroksen punaisella kynällä, jotta sinisen merkkauskynän merkinnät eroaisivat piirroksesta.  Sitten piirsin läpi laajennetulle kankaalle nuo samat viivat.  Piirsin myös ruudukon voidakseni täyttää taustan simpukkakuvioisella ompeleella. Piirtämisen jälkeen en ollut tyytyväinen ruudukon tasaisuuteen.  Totesin, että simpukankuoret jäivät tehtäväksi johonkin toiseen työhön sitten, kun olen hankkinut viivasabluunan.

Kastoin työn veteen ja vesiliukoiset merkinnät hävisivät.  Odotin kuivumista kärsimättömänä.  Kun työ oli sopivan kuiva, aloin silittää.  Silitysrauta purskautti ruskeita jälkiä työhön.  Takaisin pesuhommiin.  Tahrat lähtivät. Huh!

Sitten uusi silitys ja uusi piirtely.  Nyt meni homma nappiin ja kokosin kerrokset ja pääsin tikkaamaan.   Kun työ oli valmiiksi tikattu ja vertasin sitä edelliseen tikkaustyöhöni, niin näkyy selvästi, että ohut bambuvanu ei pullistele yhtä ihanasti kuin villavanu.  Jos ja kun yhdistän muut kirjotut linnut toisiinsa, kannattaa käyttää villavanua.   Tämänpäiväinen tutkimustyöni ei ollut siis turhaa. Sain hyvän tuntuman kirjottujen lintujen yhdistämiseen ja varmuuden vanuvalinnaksi. 

Tikkasin työtä ehkä kolme tuntia.  Ja nautin joka minuutista.  Tikkauksen suunnittelemina ja piirteleminen on myös ihanaa.  Työn koko on 47 cm x 47 cm.

Tikataan taas - takataan tiis
Milja

6 kommenttia:

  1. Ihastuttava ja taidokas lintukuva sekä tikkaus!

    VastaaPoista
  2. Olen ihan järkyttyneen ihastunut kuinka hienoja töitä teet! Rakastan lintuja ja niin kauniita tikkauksia teet!

    VastaaPoista
  3. Näistä saat koottua upean työn! Vaikeuksien kautta voittoon...

    VastaaPoista
  4. Upea ja ihana! Taidokas tikkaus ja niin hieno lintu.
    Olet kyllä taitava!

    VastaaPoista