lauantai 28. syyskuuta 2013

Läpipiirtäjä

Kehotin  Tilkkulehden 3/2013 artikkelissani "Liimaharson avulla valokuvasta kangaskuva" käyttämään vain itse otettua valokuvaa, tai kuvaa jonka käyttämiseen saat luvan kuvan oikeuksien haltijalta.  Jotta jälkeen päin ei syntyisi mitään oikeusongelmia, kannattaa tilkkuilijoiden noudattaa tiukasti tuota neuvoa.
Viime päivinä on noussut kohu kangasmallista, jossa on käytetty luvatta toisen ottamaa valokuvaa ja jätetty ilmoittamatta esimerkiksi kilpailutuomaristolle, että kuvakulma ei ole "taiteilijan" oma.  Taiteilija on "inspiroitunut" kirjassa julkaistusta valokuvasta ja piirtänyt siitä läpi ja lähettänyt teoksen kilpailuun.  Kynänjäljestä tulee aina aivan erilainen, kun piiretään läpi verrattuna vapaaseen piirtämiseen ja se näkyy.  Vapaasti piirrettäessä joitakin yksityiskohtia korostaa automaattisesti ja kuvan osien mittasuhteet muuttuvat, halusi tai ei. Usko suomalaiseen design-osaamiseen on nyt koetuksella.

Koen omat piirtämistaitoni puutteellisiksi ja siksi teen kuvia, jotka perustuvat omiin valokuviini ja mekaaniseen läpipiirtämiseen.  Kun haluan kuvan hanhesta, niin menen kamerani kanssa hanhien luokse.  Sehän onnistuu helposti noin puolen vuoden ajan. Kun mietin tilkku- tai tikkaustyön tekemistä tuomiokirkosta, kiipeän Tähtitorninmäelle ja zoomailen kamerallani sieltä kirkkoa kohti ja siirryn hieman toiseen paikkaan saadaksen toisenlaisen kuvakulman.

Olen siis itse otsikon tarkoittama läpipiirtäjä. Läpipiirtäminen on rentouttavaa ja mekaanista.  Se on näppärä konsti siirtää kuvainformaatiota seuraavaa työvaihetta varten. Läpipiirtäminen myös kehittää käden vakautta vapaaseen konetikkaukseen.  Läpipiirretty kuva ei tunnu itsenäiseltä taideteokselta.  Se "taidevaihe" syntyy vasta silloin, kun teen kangasapplikaation piirroksen perusteella tai tikkaan vapaasti ompelukoneella piirrokseni mukaan.  Ehkä olen väärässä ja olisi sittenkin pitänyt pyrkiä taiteita opiskelemaan, kun kopionti tulkitaan vain "inspiroitumiseksi". 

Olen puuhastellut hiljaisuudessa kilpailutyön kanssa.   Siinäpä oli haasteita joka käänteessä. Opin paljon ja tämä itsensä haastaminen on hyvin kehittävää. Ehkä joskus paljastuu lisää työstäni.  Nyt en ole voinut julkaista siitä mitään.

Demosin BSR-tikkauslaitetta Syyringin kokouksessa torstaina. Marle ja Lea ja Tiina uskaltautuivat kokeilemaan ja heidän käsissään syntyi kukkia, kirjoitusta ja kissan kuva sekä erittäin siistiä mutkatikkausta. 

Huomasin, että Syyringin sivuille tekemäni Picasa-diaesitykset lakkasivat toimimasta viime viikolla. Samoin kävi tämän blogini diaesitykselle.  Sitten ne yht'äkkiä alkoivat toimia itsekseen.  Nyt näköjään ne eivät taaskaan toimi.  Syy on Googlella.  Olen kokeillut eri selaimilla. iPadissa ei ole tukea flashille, joten sillä ne eivät ole koskaan näkyneet.  Jospa tietäisin, onko toimimattomuus Googlen todella tarkoittamaa, niin ryhtyisin tekemään asialle jotain, mutta en tiedä.

Jälkivalitus
Kävin haukkaamassa raikasta meri-ilmaa ja kuvaamassa lintuja Ryssänkärjessä.  Siellä on ulkona "taidenäyttely".  Nyt olen entistä huolestuneempi taideopetuksen tilasta.  Tässä pari esimerkkiä, joiden tekijöistä tuskin on Suomi-designin pelastajiksi.
Olen aina ajatellut, että taiteen tekemiseen kuuluvat myös hyvät kädentaidot.  Surullista nähdä, että joku kuvittelee olleensa nokkela, visuaalisesti lahjakas ja muutenkin etevä saatuaan puetuksi muutamalle puunrungolle paidan.  Ihan niinkuin pikkulapset pukevat vaatteita perheen koiralle.
Tämä ei ole huonoa metsänhoitoa vaan "3D Visiontrack II."  Siis, jollain Anulla on pokkaa sanoa tätä taideteoksekseen.  Kun olen lapsesta asti noissa maisemissa kulkenut ja katsellut merelle, uinut ja hiihtänyt ja melonut siellä ja nähnyt maiseman kaikissa säissä, niin on kurjaa, että joku täysin ymmärtämätön kiinnittää puuhun lapun ja väittää maisemaa omaksi taideteoksekseen. Ryssis on aina ollut moniuloitteinen.

Joo, olen täysin amatööri sekä tilkkuilun että taiteen suhteen.


3 kommenttia:

  1. Mielenkiitoinen postaus! Noi paidat on aika matalaa taidetta, monessakin mielessä. Onko tuo maisema jonkun taideteos? En oikein ymmärtänyt. Google Chromekin on ollut pari päivää jotenkin outo. Ehdin kovasti kiintyä siihen BSR-hommeliin ja nyt vaan ajattelen sitä. Mistään muusta ei tule mitään. Voi voi sentään.

    VastaaPoista
  2. Minusta tuo paita-teos oli humoristinen, pidin. Tuo toinenkin leikittelee hyvin nimellään, varsinaista 3D-taidetta, ei se kyllä mielestäni silti kovin oivaltavaa ole. Mutta taidehan on silloin vasta taidetta kun se herättää ajatuksia sanovat viisaat. Tässäpä näitä ajatuksia, blogikirjoitustasi myöten.

    Mun piti alunperin kommentoida tuota plagiointia. Olen pitkään seurannut käsi-ja taideteollisuusalaa, opiskellut ja opettanutkin käsityötä. Aina opiskelun varhaisista ajoista lähtien tekijänoikeuksista ja ajtusten lähtökohdista kyllä puhutaan. En voi ymmärtää miten näille muiden ideoita kaappaville suunnittelijoille ei ole selvää tekijänoikeuden, mallisuojat yms. kun ne ovat selviä kaikille muille? Ei voi olla niin että sellainen oppilaitos kuin Taik ei näistä puhuisi? Je ellei puhu, niin on todella korkea aika aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kun herätin ajatuksia. Nuo ympäristötideteokset herättävät ajatuksena lähinnä: kuinka säälittävää.
      Ehkä opetusta voidaan nyt muuttaa niin, että opetetaan kuinka noloa on jäädä kiinni kopioinnista. Nyt on ilmeisesti opetettu puolustamaan omia oikeuksiaan.

      Poista