lauantai 10. maaliskuuta 2012

Silitysraudan vaihtopäivä

Olin pessyt viikolla tilkkutyökankaita ja asettauduin silittämään kankaat. Silitysrautaani syttyi valo, mutta se ei lämmennyt vaikka kuinka vääntelin säätökiekkoa.  Ilmeisesti valmistajan asettama maksimikäyttöikä oli tullut täyteen.  Mitään muuta syytä en keksi.  Käytän silitysrautaa vain tilkkutöissä tarvittavaan silitykseen  Käyttö- ja liinavaatteet käsittelen ihanalla höyryprässilläni.

Silitysrautani oli varmaan 90-luvun puolivälin tuote, Rowentan höyryrauta.  Mitään vikaa ei näy ulospäin. Johto ei ole kulunut eikä muutakaan näy. Sitä edeltäneessä silitysraudassa johto syttyi palamaan pistokkeen luota.  Se oli Rowentan rauta, jossa oli irroitettava vesisäiliö. Sitä rautaa on vieläkin ikävä.
Vanha kylmennyt silitysrautani


Katselin vähän netissä nykyisiä silitysrautavaihtoehtoja. Näytti siltä että Gigantissa on melko laajat valikoimat ja ajoin sinne. Ystävällinen myyjä tuli palvelemaan ja päädyin ostamaan Boschin Proenergy raudan.  Tuo proenergy on täyttä humpuukia enkä välittänyt siitä. Valintaperusteenani oli se, että se oli lähes ainoa silitysrauta, jossa oli valkopohjainen lämmön säätökiekko tummilla merkinnöillä ja helposti avattava vesisäiliön kansi.   Raudan pohja on jotain hienoa Palladium-glissée ainetta ;)  Myyjä tarjosi ostettavaksi turvapakettia eli jonkinlaista turhaa vakuutusta, jonka ainoa tarkoitus on korottaa kaupan loppusummaa. 

Uusi silitysrauta
Tältä uusi rauta näyttää.  Raudan mukana tuli käyttöohje ja aloin tutustua siihen, jotta selviäisi mikä raudassa on "Green technology".  Sitä vihreää teknologiaa on se, että käyttöohje on painettu harmaalle kierrätyspaperille hyvin haalean sinisellä musteella, pakkauslaatikko on kierrätettävää pahvia, raudan osista 80 % on muka kierrätettävää ja raudan voi asettaa e-asentoon, jolloin se on säästävinään energiaa. Sitä kuinka haitallisia ympäristömyrkkyjä loput 20 % sisältää, ei kerrota.  Laitteen mainostetaan sammuttavan itsensä, jos sitä ei liikuteta vähään aikaan. Epäselvän käyttöohjeen koukeroihin eksyneenä melkein jäi huomaamatta, että silityspinnan suojana oli täysin väritön ja läpinäkyvä muovikalvo, joka piti irrottaa ennen raudan kytkemistä sähköön.

Kokeilin rautaa ja silitystulos on ihan ok. Vesi häviää säiliöstä todella nopeasti eli nyt täytyy opetella tämän laitteen vedenkulutustavoille.  Tässä raudassa ei ole oikeastaan ole mitään erityistä eikä 15 vuodessa silitysrautoihin näytä tulleen varsinaisia innovaatioita.  Varmuuden vuoksi sammutan raudan edelleenkin jatkojohdon katkaisijasta. Nyt käyn siis tilkkukangaskasan kimppuun ja pääsen pääasiaan.

3 kommenttia:

  1. Sama tilanne kävi minulle eilen. Piti aloittaa tilkutyön silitystä mutta rauta ei lämmennytkään. Onneksi oli vanha rauta kaapissa joka oli toimiva mutta olin hyläänyt sen koska pohja oli likaantunyt applikaatiotöiden silityksen yhteydessä. Tänään olenkin selaillut netistä rautoja ja ensi viikolla on lähdettävä uuden ostoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johtuvatkohan silitysrautojen samanaikaiset hajoamiset auringonpurkauksista ;)

      Poista
  2. mun rauta toimii vielä. siinä on erillinen iso vesisäiliö, ja mä rakastan sitä, mutta joskus se tekee sen että se syöksee mustaa likaa uumenistaan. aina saa pelätä kin silittelee paitoja tai vaaleita kankaita. täytyis varmaan puhdistaa sitä jotenkin...

    VastaaPoista