lauantai 31. joulukuuta 2011

Merihevosia tikkuväreillä

Nyt alan saada tuntumaa paintstikeihin.  Katsoin Quilting Arts TV videoilta muutaman jakson, joissa osaajat näyttävät taitojaan näiden värien käyttämisessä ja sitten ryhdyin uuteen kokeiluun ja tällä kertaa  systemaattisemmin.

Piirsin lyijykynällä muovisabloonan avulla pergamiinille merihevosia ja niiden alapuolelle vapaalla kädellä yksinkertaista vesikasvustoa. Lyijykynä lähtee pergamiinista erittäin helposti kumittamalla, joten se on hyvää ja halpaa luonnospaperia.  Vahvistin luonnoksen ääriviivat tussikynällä, jotta ne näkyisivät paremmin silittämällä kiinnitettävän sabloonapaperin läpi, johon koopioin kuvan piirtämällä läpi.  Sabloonapaperina käytin 7-8 vuotta sitten ostamaani Magic-kaavapaperia ja itse asiassa avasin rullan nyt ensimmäisen kerran.
Tein kaksi sabloonaa, joista toiseen tulivat merihevoset ja toiseen vesikasvit. Paperisen sabloonan leikkaaminen sujui parhaiten kaarevilla saksilla, toiseksi paras oli kynsisakset. Pyöreä sabloonaleikkuri, jonka ostin vuonna 2006 olisi edellyttänyt vahvempaa paperia, kuin tämä kaavapaperi.


Videoilla olen nähnyt, kuinka taiturit esittelevät saavansa paperisabloonasta sekä positiivi- että negatiivikuvan, mutta minun muovitettu paperini oli niin ohutta, että täytyi keskittyä vain saamaan aikaan hyvänmuotoinen aukko ja unohtaa pikkukuva kokonaan.

Työn kankaaksi valitsin itse värjäämäni hailakan violetin kankaan, joka on odottanut onneaan jo vuodesta 1996.

Paintstikien käyttäminen eroaa silkkipainannasta siinä, että värejä voi sekoittaa keskenäään ja työhön voi helposti lisätä toista väriä heti toisen päälle.  Värit levitin pyöreäpäisellä töpöttämiseen suunnitellulla pensselillä. Ensin tosin laitoin väriä suoraan tikusta kankaalle. Kun olin tehnyt merihevoset ja poistanut niiden sabloonan, silitin kasvien sabloonan kankaalle ja maalasin kasvit.




Työ ei ole tässä vaiheessa vielä valmis, vaan sen pitää antaa kuivua pari päivää. Sitten värit kiinnitetään pysyviksi kuumalla silitysraudalla. Käytän silityslaudan päällä ja raudan ja työn välissä leivinpaperiarkkeja niin silityslauta ja -rauta pysyvät puhtaina.  Pergamiini toimisi ehkä yhtä hyvänä suojana.

Sen jälkeen ehkä pesen sen tai sitten kokoan sen suoraan kolmikerroksiseksi tikkausta varten.  Mahdollisesti teen joistakin hevosista pulleita laittamalla niiden alle lisävanun = trapuntoa.  Valmis työ tulee olemaan vain n. 30 x 30 cm kokoinen, joten runsas työstäminen on mahdollista.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Ensimmäinen Paintstiks-kokeilu

Tänään vihdoin tartuin maalitikkuihini.  Niin kova hinku oli päästä kokeilemaan, että valmisteluihin en juuri uhrannut aikaa.  Nyt olen saanut tuntuman väreihin ja voin suunnitella tekeväni niillä jotain oikeaa.

Otin palan valkaisematonta jokamiehen lakanakangasta. En edes silittänyt sitä. Kangas on kutistamaton, sillä tuo kangas menee pesussa aika omituiseksi. Väriliidun päässä oli kalvo, joka ohjeen mukaan välillä lähtee paperipyyhkeeseen, mutta minä jouduin tekemään kynnenkärjellä töitä, että sain kalvon lähtemään irti. Kankaan laitoin pöydälle muovisen alustan päälle, jotta pöytä ei likaantuisi.


Kokeilin ensin, mitä tapahtuu kun laitan kankaan alle mallineen ja laitan väriä päälle.  Mallineen aukkoihin ei tullut väriä vaan ne jäivät pohjakankaan värisiksi.  Kirjakaupan alekorista ostetun kirjasinmallinesetin typografia ei ole erityisen kaunis. Tarvitsin siis paremman mallineen.  Otin arkin kopiopaperia ja leikkasin sen kahtia. Sitten leikkasin puolikkaaseen linnun muotoisen aukon.  En edes malttanut ensin piirtää lintua, vaan kävin suoraan saksilla muotoilemaan reikää. 

Liitujen väri on hyvin pehmeää ja öljyisen oloista.  Piirsin kankaaseen sillä ja sitten töpötin sudilla.  Käyttämäni oranssi ja violetti sekoittuivat kivasti.  Jos väriä tuntui olevan jossain kohdassa niukasti, vedin liidulla lisää ja lisäkerros peitti hienosti alla olevan värin. Oranssi siis peitti violetinkin. Käänsin mallineeni välillä peilikuvaksi.  Koska olin piirtänyt liidulla mallineen reunoja pitkin, tuli taustapuolelta vähän väriä kankaaseen eikä reuna ole aivan terävä.  Paperinen mallineeni ei ole kovin vahva, mutta nämä kuusi lintua syntyivät sillä.  Kuvan alalaitaan olen pyyhkinyt sutiin jäänyttä väriä ikäänkuin pensaaksi, oranssi ja violetti ovat sekoittuneet sudissa ruskeaksi. 

Näillä on todella kivaa puuhastella. Värit kuluvat nopeasti etenkin näin karkealla kankaalla.  Tilasin lyhyet värit. Nyt näen, että tarvitessani täydennystä, kannattaa tilata pitkät väripuikot. Seuraava kokeiluni on varmaan parannella melko mitäänsanomatonta tilkkutyötä lisäämällä siihen kuvioita mallineen avulla.  Paperinen malline likaantuu eikä sitä voi puhdistaa. Sen voi siis tehdä mistä paperista hyvänsä ja heittää projektin jälkeen roskiin. Työni saa nyt kuivaa pari päivää. Sitten kiinnitän värit kuumalla raudalla. Kiinnityksen jälkeen työn voi pestä koneessa ja värien pitäisi pysyä kankaassa.

Etsiskelin You tubesta videoita, joissa olisi vinkkejä paintsikien käyttöön.  Konetikkauksella kuuluisaksi tulleen Leah Dayn näyte on tässä ja Cedar Canyon Textiles näyte tässä.

maanantai 26. joulukuuta 2011

2 pihlajaa vähemmän

Tapaninpäivän myrsky on riepotellut Suomea. Nyt se on laantumassa.  Aamulla alakertalainen soitti ja kysyi pitäisikö talon päädyssä olevalle pihlajalle tehdä jotain. Vilkaisin sitä ikkunasta ja se tosiaan tavoitteli meidän parvekelaseja hennoilla yläoksillaan.  Soitin pari puhelua hallituksen muille jäsenille ja yksi lupasi tulla pihalle katsomaan tilannetta. Tytärkin tuli huoneestaan ja sanoi että nyt kuulostaa mielenkiintoiselta.  Menimme siirtämään parvekelasit sivuun ja samassa puu rojahti maahan.
 Ulkona selvisi, että mitään ei mennyt rikki ja että talon takana oli toinenkin katkennut pihlaja.  Se tukki koko kävelytien.  Taloyhtiön miehet sahasivat rungoista oksia ja siirsivät rojut syrjään nurmikolle.
Onneksi kehenkään ei sattunut.  Meidän olohuoneesta on näköala nyt vähän avarampi.  Katkenneet puut ovat kaupungin puiston puita, joten kaupunki joutuu korjaamaan ne pois.  Minä vain dokumentoin tilanteen kuvaamalla ja laittamalla isännöitsijälle tehtäväksi hoitaa homma kaupungin kanssa loppuun. Veikkaan, että kaupungilla on kiireisempiäkin puiden raatoja hoidettavana.  Nyt ulkona paistaa aurinko eli päivä on pitenemässä ja kevät tullee kohtapuolin. 

tiistai 20. joulukuuta 2011

Kangaskaapin joulurauha

Eijalta tuli aivan kertakaikkisen ihana kuva "Kangaskaapin joulurauha", missä hänen tekemänsä tontut torkkuvat ja kankaat saavat olla rauhassa joulun ajan.

Piti heti soittaa ja pyytää lupa lainaamiseen sekä blogiin että Syyringin sivuille.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Ruskea kassi

Tein tämän kassin syyskuussa.  Oli henkinen pakko tikata jotain vapaalla konetikkauksella.  Piirsin ensin kukat ja kaaret paperille. Sitten merkkasin vain kaaret ja kukkien keskustat kankaaseen.  Ruskean kankaan takana on puuvillavanu tukemassa. Tikkaukset eivät tule vihreään vuoriin asti.  Myös kassin toinen puoli on tikattu samalla lailla. Vaikka piirsin kumpaakin puolta varten oman asetelman, niin ne näyttävät melko samanlaisilta.
Kassin hihnat ovat niin pitkät että riittävät olalla kantamiseen ja tekniikka a'la Martta.  Kankaat ovat kuitenkin niin ohuita, että tällä kassilla ei maitopurkkeja kanneta.  Tärkeintä oli kuitenkin tikkaamisen pakon purkaminen johonkin muuhun kuin iänikuisiin koetilkkuihin. 

En tee Marlen tavoin joulukalenteria, mutta viikon vanhana bloggaajana yritän saada sisältöä blogiini.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Kun lampi jäätyy

Eevan peitosta, jonka esittelin eilen, jäi siis yli aika reippaasti blokkeja. Kokosin ne yhteen ja laitoin reunoille lentäviä hanhia kiertämään "lampea" siitä nimi tälle tilkkutyölle "Kun lampi jäätyy".  Hanhirimpsujen välisiin kulmiin laitoin vuosia sitten joulukuusenkoristeiksi tekemiäni frivolité pitsejä.
Tämä tilkkutyö on myös blogini taustakuvana, kuten moni varmaan huomaa.  Työ oli esillä Syyringin näyttelyssä helmikuussa 2010.  Tämän sinävaatteen koko on noin 140 cm kanttiinsa. Vanuna on 100 % puuvillavanu.

Sinisiä kolmioita löytyy vieläkin valmiiksi leikattuina kaapistani ja niistä syntyy taas uutta kivaa. Joukkoon täytyy tietysti leikata lisää. Leikkaan runsaasti paloja ja kokoan niistä yksilöllisiä blokkeja. Joitakin kankaita käytän enemmän ja toiset jäävät sitten käyttämättä. Valinnanvaraa pitää aina olla.

torstai 15. joulukuuta 2011

Eevan peitto

Eevan peitto on parivuoteen peitto ja sen tekeminen kesti muutaman vuoden. Korjasin työn kaappiin pitkiksi ajoiksi.  Peitossa käytetylle blokille en ole koskaan löytänyt nimeä, mutta tiedän että muutkin ovat tehneet tällä mallilla. Blokki koostuu 16 suorakulmaisesta tasakylkisestä kolmiosta.  Eri tummussasteiset siniset kankaat on kerätty sieltä sun täältä. Joukossa on itsevärjättyjä ja yksivärisiä. Vanuna on 100 % puuvillavanu ja taustakangas on yksiväristä sinistä.

Peitto valmistui vuonna 2009, kokosimme kerrokset Eevan kanssa yhdessä, kun minun polveni ei ollut konttauskunnossa ja työ mahtui vain lattialle.  Peiton blokkeja tiedän tehneeni jo kesällä 2004.  90-luvulla tein monta sängynpeittoa vuodessa ja 2000-luvun edetessä alkoi yhden sängynpeiton tekemiseen mennä monta vuotta.  Aloitin työn järjestelemällä sinisestä meren allot mallisesta peitosta yli jääneitä paloja uuteen asentoon.

Peitosta oli tulossa vielä suurempi, mutta onneksi sovitimme tilkkutyöosaa sängyn päälle ja totesimme että lyhyempikin riittää.  Silti syyrinkiläiset nimittivät jättipeitoksi. 

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Paintstikeillä parantelemaan kankaita

Päivällä posti toi marraskuussa tilaamani Shiva Artist's Paintstik ölyvärit. Olen katsellut Quilting Arts videoilla, kunka kankaita parannellaan noilla väreillä ja halunnut jo pitkään kokeilla.  Kauan ihmettelin, mistä sellaiset voisin tilata enkä osannut päättää eri nettikauppojen välillä. Kaikki ihmettelyni joutuivat outoon valoon, kun selvisi että niitä saa samasta paikasta, mistä olen ostanut nuo videotkin ja josta saan päivittäisiä uutiskirjeitä.
Tilaamani pakkaus sisältää 15 pientä helmiäisväriä ja yhden normaalikokoisen. Aloittelijan kokeiluihin on runsas värivalikoima kätevä eikä värien tarvitse olla pitkiä, kun en oikein vielä tiedä, miten hallitsen ne.  Nyt pitää kuitenkin hoitaa jouluasiat ja joulun jälkeen ryhdyn kokeilemaan.
Ensin kokeilen tavalliselle kankaalle ja sitten otan käsittelyyn muutaman kohennusta kaipaavan tilkkutyöni.

Uusia sanoja
Tänään tuli vastaan tuoteseloste, jossa untuvapeiton päällisen materiaali oli 100% puuvillakambriikkia. Englanninkielisen Wikipedian avulla selvisi että kyseessä on puuvillabatisti.  Batistilla on vähän huono kaiku sen ohuuteen liitetyn heikkouden takia.  Vai voisikohan sittenkin kyseessä olla kangas, jota lapsuudessani kutsuttiin untuvakankaaksi.  Silloihan kaikki tyynyt olivat höyhen- tai untuvatäytteisiä. (Kun pääsin käsin koskettelemaan tuota kaangasta ei tarvinnut enää ihmetellä. Se on selvästi ns. untuvakangasta.)
Edellinen puuvillasanaston mysteeri oli toisesta tuoteselosteesta poimittu perkaali, jota joukolla ratkoimme. Molemmat sanat siis tarkoittavat tiheästi kudottua kangasta.
Jos lukijoilla on parempaa tietoa näistä  uusista kangastermeistä, niin kommentit ovat erittäin tervetulleita.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Ihana ilta hyvässä seurassa

Meillä oli kertakaikkisen hauskaa ja ihanaa Syyringin pikkujouluissa Soilella. Tarjolla oli kiltalaisten tuomia hyviä ruokia, pianotaiteilijamme Raija esitti pianomusiikkia sekä Soilen tytär soololaulua.  Seura oli loistavaa ja kaikilla oli kivaa.  Puitteet olivat todella hienot ja meitä oli paljon paikalla. Pääsime tutustumaan Soilen tuoreisiin kangashankintoihin ja uljaaseen ompelukoneeseen.

Kiitos kaikille myös kannustuksesta tämän blogin suhteen. Korjasin vinkistänne asetusta ja nyt odottelen jännittyneenä kommenttejanne blogiin, kun ne teknisesti ovat mahdollisia.

Joulun tehokkain siivousvinkki
tuli Ullalta juuri kun olin lähdössä Syyringin juhliin.
1. Luo omalle tietokoneellesi uusi kansio.
2. Anna kansiolle nimeksi "Kodin pölyt ja sotkut".
3. Ota lasillinen glögiä ja pipari.
4. Klikkaa oikealla hiirinäppäimellä uutta kansiota.
5. Valitse "Poista".
6. Tietokoneesi kysyy: "Haluatko poistaa Kodin pölyt ja sotkut lopullisesti?"
7. Klikkaa "Kyllä".
8. Nosta jalat pöydälle, ota lisää glögiä ja pipareita ja nauti elämäsi helpoimmasta joulusiivouksesta!

Taidetilkkutöiden tutkiskelua

Kalliit ;) tilkkuilijaystäväni Eija ja Tilkunviilaaja saivat minut ihmettelemään taidetilkkutyön eli Art Quiltin syvällistä olemusta.  Eija lainasi minulle molemmat Masters: Art Quilts kirjansa. Kävin ne nopeasti läpi ja totesin, että vaativat perusteellisempaa pohdiskelua.  Niinpä tilasin sekä osan 1 että 2.  Nyt lueskelen hitaasti - paneutuen yhden taitelijan töihin per päivä.  Osaa en ihan oikeasti ymmärrä, mutta osa antaa niin mahtavan paljon että vaan huokailen tutkiessani töiden kuvia. Tärkeää on kuitenkin se, että nyt voin rauhassa tutkia ja miettiä.  Todennäköisesti ne työt, joiden arvo ei aukea minulle, ovat luonnollisessa koossaan enemmän edukseen kuin kirjojen kuvina. 

Luen säännöllisesti kahta ulkomaista tilkkulehteä eli Quilting Arts ja Quilter's Newletter Magazine -lehtiä. Molemmissa on paljon taidetilkkutöiden kuvia.  Näissä kirjoissa tunnistan monta työtä, jonka kuvan olen nähnyt ko. lehdissä.  Olen kerännyt mielestäni mielenkiintoisimpien taiteilijoiden (muitakin kuin näissä kirjoissa esiintyviä) www-sivujen linkkejä Syyringin Linkkejä -sivulle. Taiteilijoiden nettisivuilla saa monesta työstä kirjaa tarkemman kuvan, mutta kirjat ovat hienoja kokonaisuuksia ja niitä on helpompi lukea sohvalla loikoen.

Voin täydestä sydämestäni suositella kaikille, jotka haluavat kehittyä tilkkutöiden tekijöinä, tutustumista Masters: Art Quilts kirjoihin.



maanantai 12. joulukuuta 2011

Tilkkutyöstudioni

Tilkkutyöni ompelen koneella makuuhuoneessa. Ompelupöytänä on tietokonepöydäksi suunniteltu kulmapöytä, joka on aivan erinomainen ompelupöytä takana olevan tilan ja mataluutensa vuoksi.  Ikkuna antaa luonnonvaloa ja on kiva välillä vilkaista ulos.

Seinällä on verhotankoon ripustettu  flanellikangas, johon nuppineuloilla kiinnitän keskeneräisen työn palat.  Leikkuumatto on vasemmanpuoleisen pöydän päällä ja langat ja muut tarvikkeet oikeanpuoleisessa laatikostossa.  Ompelukoneen päällä on tikkausharjoituksista kokoamani pölysuojus.  Peitän koneen aina, kun en käytä sitä.  Jatkojohto tulee pöydälle, niin ei tarvitse kontata pöydän alla irrottelemassa pistokkeita.

 Uusin investointini on ompelukoneen pleksinen lisätaso. Sen alla voi säilyttää työn aikana tarvikkeita ja olen oikein tyytyväinen hankintaani, vaikka hintaa sillä oli aika paljon.  Koneen mukana tullut taso näkyy vertailun vuoksi uuden tason alla.

Kaikki marketin liharasiat pesen koneella ja käytän tilkkutyötarvikkeiden säilyttämiseen. Tässä näkyy tämänhetkisen työni erivärisiä kolmioita. Myös kulloisenkin työn pikkutarvikkeita, kuten saksia ja lankarullia säilytän näissä laareissa. Jos työ pysähtyy pidemmäksi aikaa, voi ne pinota päällekkäin, jotta palat eivät pölyttyisi.
Tilkkutyökirjat ovat olohuoneen hyllyssä. Tilkkutyölehdet ovat ruokailutilan kaapissa. Kankaat ovat vaatekaapeissa suojassa pölyltä ja haalistumiselta.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Nyt aloitan bloginpidon

Suljin aiemmin syksyllä  vanhat nettisivuni. Niiden ylläpito oli jäänyt liian moneksi vuodeksi.  Keskityin Helsingin Tilkkukilta Syyringin tekemisten kehumiseen. Teen siis tilkkutöitä vaihtelevasti. Aina on joku työ meneillään, mutta en juurikaan tee pieniä töitä vaan olen tunnettu hehtaaripeitoistani. Töitä siis valmistuu hitaasti.

Poiketen tavoistani tein viime viikolla pieniä töitä eli muutaman setin lasinalusia.

Ensiksi tein kesäisen kukalliset.  Aluset ovat jäykät, sillä välissä on vintage Vlieselineä, eli vuosien takaisista vaateompeluprojekteista yli jäänyttä silittämällä kiinnitetävää kovikekangasta.  Liima tarttui aivan erinomaisesti ja tikkaus pitänee kerrokset aisoissa pesun jälkeenkin. Koska näitä ei käytetä joka päivä, tein yksinkertaisen säilytyspussinkin.
Sitten löysin kangaskaapistani omenakankaan, jonka olen ostanut jo monta vuotta sitten.  Siihen sopi kuin nakutettu Marimekon raidallinen kangas, vaikka marimekon kankaat ovat välillä kovin nirsoja muita kankaita kohtaan. Nämä ovat ilmiselviä glögimukin alustoja


Pienten töiden tekemisessä on se järki, että on helppo kokeilla kaikenlaista tarvitsematta pelätä pilaavansa kuukausien työn.